MerjaMäkisalo-Ropponen

Hallitusohjelmassa palattu sosiaali- ja terveyspalveluissa perusasioihin

 

Olen tullut siihen elämänvaiheeseen, että harkitsen mieheni kanssa pienempään asuntoon muuttamista. Se tarkoittaa monesta asiasta luopumista. Olenkin käynyt tavaroitani ja vanhoja kansioitani läpi ja heittänyt kilokaupalla papereita roskiin. Yhdestä kansiosta löysin Kuopion yliopistoon terveystaloustieteen perusteet kurssille vuonna 1991 tekemäni harjoitustehtävän, jonka aiheena oli: Voiko terveydelle määritellä hintaa?

Olin kirjoittanut seuraavasti: ”Terveyden kokeminen on subjektiivinen, elämäntilanteen mukaan vaihteleva ja myös kulttuurisidonnainen kokemus, joten yksilötasolla terveyden hintaa ei voi yksiselitteisesti määritellä. Terveys on ajassa ja tilanteessa muuttuva ilmiö, kenenkään kohdalla se ei ole pysyvä olotila. Myös sen arvo vaihtelee ajan ja tilanteen mukaan. Ihmisen terveys ei ole myöskään hänen arvokkuutensa mitta. Jokaisella kansalaisella tuleekin olla yhtäläiset oikeudet terveyden ylläpitämiseen ja tarvittavien palvelujen saamiseen sairauden kohdatessa.

Suomessa korostetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa yhtäläisten käyttömahdollisuuksien takaamista olosuhteista riippumatta. Tasa-arvo tarkoittaa muun muassa sitä, että koko maassa on samat peruspalvelut. Myös maksuttomuus tähtää tasa-arvoon. Kokonaisvaltaisuuden ja suunnitelmallisuuden periaatteilla pyritään samanlaiseen peruspalvelujen tasoon. Suomessa on selkeänä tavoitteena myös terveyden tasainen jakautuminen väestön kesken. Tämä edellyttää sitä, että terveystavoitteita asetettaessa erityinen paino pannaan väestöryhmittäisten erojen vähentämiseen ja toimenpiteiden ensisijaiseen kohdentamiseen niihin ryhmiin, joissa ongelmat ovat suurimmat.”

Näin siis kirjoitin vuonna 1991. Edelleen, lähes 30 vuotta myöhemmin, voin hyvin allekirjoittaa silloiset ajatukset. Tämän kirjoittamisen jälkeen Suomeen tuli lama, jonka aikana sosiaali- ja terveystoimesta leikattiin juustohöylämäisesti suuria summia. Ennaltaehkäisystä karsittiin ja palvelujen määrää ja laatua heikennettiin. Tämän laman seurauksia osittain edelleen maksetaan ylisukupolvisen syrjäytymisenä. Hallituksia on tullut ja mennyt, pieniä korjauksia tilanteeseen on välillä tehty. Sipilän hallitus teki viime kaudella jälleen sosiaali- ja terveyspalvelujen epätasa-arvoa lisääviä päätöksiä ja myös kaivattu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui.

Nyt Rinteen hallitusohjelmassa on tarkoituksena korjata monella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelujen määrää ja laatua. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus viedään lopultakin maaliin. Erityisen ilahtunut olen siitä, että hyvinvointitalous on lopultakin nostettu keskeiselle sijalle politiikassa.

 

Hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa:

”Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas. Ihmisten hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja kavennetaan ja osallisuutta lisätään. Suomi edistää ihmisoikeuksia, hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren. Ihmisillä on mahdollisuus hyvinvointia tukeviin valintoihin."

 

Sekä

 

"Edistetään hyvinvointitaloutta investoimalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta. Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset arvioidaan kattavasti. Parannetaan kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta. Lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia."

 

Lisäksi kautta hallitusohjelman on viittauksia hyvinvointitaloudessa korostettaviin hyvinvointi-investointeihin eli muun muassa koulutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Nyt ollaan mielestäni oikealla tiellä. Kuten vuonna 1991 kirjoitin, tavoitteena tulee olla terveyden tasaisempi jakautuminen väestössä. Tämä on varma tae saada myös kustannuksia paremmin hallintaan.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset