Hallitusohjelmaa valmistellaan ilmiöpohjaisesti
Hallitusohjelmaa rakennetaan tällä kertaa eri tavoin kuin ennen. Asioista neuvotellaan ilmiöpöydissä, jotka on muodostettu kestävän kehityksen osa-alueiden ympärille. Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ilmiöpöytien aiheina ovat muun muassa hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi, Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.
Perinteisesti hallitusneuvottelut on käyty eri ministeriöiden vastuualueiden ympärillä. Ilmiöpohjaisuutta visioi ja ehdotti tulevaisuusvaliokunta viime kaudella useammissa mietinnöissään ja lausunnoissaan. Ilmiöpohjaisuus ohjaa hallinto- ja ministeriörajojen ylittämiseen. Monet asiat kuuluvat useamman ministeriön toimivaltaan ja siksi asioiden hyvin hoitaminen vaatii yhdessä tekemistä. Ilman yhdessä tekemistä politiikkajohdonmukaisuus helposti kärsii.
Politiikkajohdonmukaisuudella on esimerkiksi suuri merkitys Kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutumiselle ja vaikuttavuudelle. Agenda2030 toimenpideohjelman toteutuminen edellyttää toimenpiteitä jokaisella hallinnonalalla ja asia on huomioitava jokaisessa lakiesityksessä. Näin ei valitettavasti viime kaudella tapahtunut. Hallituksen viimeisessä talousarviossa parannettiin ja yhtenäistettiin pääluokkien tekstejä siitä, miten kullakin hallinnonalalla edistetään Agenda2030-toimenpideohjelman painopisteitä. Uutena elementtinä sisällytettiin talousarvion yleisperusteisiin erillinen luku kestävästä kehityksestä. Ideana oli, että Ilmiöpohjaisesti seurataan esimerkiksi määrärahoja, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta.
Tulevaisuusvaliokunta korosti, että tämä oli hyvä alku, mutta jatkossa ilmiöpohjaisesti on tarkasteltava myös hyvinvointitalouden piiriin kuuluvia ilmiöitä, koska siellä ilmiöpohjaiselle tarkastelulle on erityisen suuri merkitys.
Tulevaisuusvaliokunta ehdotti, että ilmiöpohjaista budjetointia kokeillaan ensin jonkin Suomelle tärkeän kestävän hyvinvoinnin teeman sisällä. Sopivia ilmiöitä löytyisi muun muassa lasten ja nuorten palveluista, ikäihmisten palveluista tai eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisestä. Näiden asioiden hoitaminen vaatii erityisesti poikkihallinnollisuutta. Ilmiöpohjaisessa budjetoinnissa tärkeäksi koetun ilmiön hoitamiseen budjetoidaan erillinen määräraha ja toimintaa ohjataan yli perinteisten ministeriörajojen. Tämän kaltaisen budjetoinnin kehittäminen edellyttää valtionhallinnolta myös kulttuurin muutosta ja uusia poikkisektoraalisen johtamisen innovaatioita.
Erityistä huomiota ilmiöpohjaisessa budjetoinnissa ja myös muissa mahdollisissa kokeiluissa on kiinnitettävä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaan, jotta kokeiluista saatava oppi kumuloituu hyväksi ja uudistuvaksi hallinnoksi. Parhaimmillaan asioiden ilmiöpohjainen tarkastelu ja budjetointi tukevat politiikkajohdonmukaisuutta ja edistävät kokonaisuuden hallintaa monimutkaisessa ja pirstaleisessa toimintaympäristössä.
Ilmiöpohjaisuus on tuonut hallitusneuvotteluihin uuden ja erilaisen tavan hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä. Toivottavasti hallitusohjelmaan saadaan kirjattua myös ilmiöpohjaisen budjetoinnin kokeiluja.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Ilmiöstä todellakin on kyse; puppugeneratiivisestihan se voidaan toistaa loputtoman monta kertaa.
–Substantiivi
ilmiö (3)
aistein havaittava, usein mielenkiintoa herättävä luonnon tai yhteiskunnan tapahtuma tai muu ilmenevä erityisyys, joka toistuu tai on toistettavissa
Luonnontieteissä tutkitaan luonnon ilmiöitä, kuten esimerkiksi tuulia ja salamoita.
Lahtihan on ilmiöiden kaupunki; paljon ukkosta kesäisin.
Ainakin vaalien alla SDP on ilmiöpuolue; toistuvaa valehtelua.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmiöpöydät, ilmiöpohjaisuus, politiikkajohdonmukaisuus, ilmiöpohjainen budjetointi, poikkisektoraalisen johtamisen innovaatiot…
”Ilmiöpohjaisuus on tuonut hallitusneuvotteluihin uuden ja erilaisen tavan hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.”
Toivoa sopii, että kaikki tämä ”uusi hahmottaminen” ei osoittaudu todellisuudesta irtaantuneeksi tyhjänpuhumiseksi.
Minä en ainakaan tajunnut mitä tuo kaikki konkreettisesti tarkoittaa.
Miten esim. budjetoidaan ”ilmiöpohjaisesti”? Miten se eroaa perinteisestä (ei-ilmiöpohjaisesta) budjetoinnista?
Onko näiden ”uusien ja erilaisten hahmottamistapojen” toimivuudesta olemassa mitään tutkimusta, vai mennäänkö tietoisesti pimeässä, riskillä? Tunteellakin? Ja kun muutaman vuoden päästä valitaan toiset ohjelmanlaatijat, tulevatko he jatkamaan samalta pohjalta? Jääkö kaikki siis lopulta ilmaan, sinne mistä on tullutkin?
Ilmoita asiaton viesti
Voisitte malliksi julkistaa ilmiöpöytä ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi” hengentuotteen, jotta sen sisältöä sekä hallitusohjelman ilmiöpohjaista valmistelua voisi arvioida (riippumatta taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta).
Ilmoita asiaton viesti
Netistä löytyy Hyvinvointiala HALI ry:n 17.5.2019 ”Kirjallinen lausunto hallitusohjelman neuvottelijoille teemasta 7 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi”.
Lausunnossa vaaditaan että
”Suun terveydenhuollon saatavuutta on parannettava ennaltaehkäiseviin palveluihin henkilökohtaisilla kutsuilla ja Kela-korvauksia nostamalla”
tai
”Ottamalla palveluseteli käyttöön yli 65 -vuotiaiden ennaltaehkäisevässä kuntoutuksessa, on mahdollista säästää esimerkiksi lonkkamurtumista ja muista kaatumisen seurauksena syntyvistä vammoista aiheutuvia hoitokustannuksista.”
https://www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2…
Ajatukset ovat varmasti hyviä, mutta vaikuttaa siltä että ilmiöpöydät ovat päällekkäisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmiöpohjaisuudella ei ole mitään tieteellistä ja teoreettista pohjaa. Kuvitellusta ajatuksesta lähdetään liikkeelle, että tulkinnat ratkaisevat. Se johtaa helposti mielivaltaan, koska tulkintoja voi syntyä paljon, ja eri osapuolet näkevät sateenkaarenkin eri tavoin (kuten tunnettua valon taittumisilmiön johdosta).
Olen puhunut vajaat 10 vuotta systeemiajattelun puolesta. Valtion tulisi ehdottomasti luoda käsityksiä itsestään (identiteetti), jotta voisi muodostaa tulevaisuuden kuvan, ja alkaa sitä kautta organisoitumaan ja kehittämään infraansa sekä kaikkea olennaista, mikä edistää kansakunnan menestystä. Tämä systeeminen lähestyminen (viable system model on olennainen osa kybernetiikkaa) on luotu vuosikýmmenet sitten. Se on ”ilmiöpomppimisen” vastakohta, ja sille löytyy tieteellistä evidenssiä paljonkin. Kirjoitan siitä kuudetta kirjaani teemalla Vastuullinen tekoäly.
Voisiko vaikka ”Merja Mäkisalo-Ropponen” kirjoittaa kirjan tekoälystä ilmiöoppimisen avulla? Ei voi, eikä kukaan muukaan, koska tekoäly ja ihmisen ymmärrys ovat liin laajoja asioita, että yhden ilmiön kaapuun niitä ei voi pukea.
Soisin, että ilmiöhumputus lopetetaan, ja aloitetaan systeeminen työstäminen Suomen parhaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvottelulähteet kuvaavat Säätytalolla käytössä ollutta työskentelytapaa sekavaksi ja vaikeaselkoiseksi.
–> johtajuus puuttuu !
SJP: Antti Rinteen hallitusohjelmasuunnitelmat johtavat valtion suurvelanoton tielle
Ilmoita asiaton viesti
Johtajuuden lisäksi puuttuu taito ymmärtää systeemiä. Molemmat ovat tuiki tärkeitä.
Antti Rinteen AY-tausta ei ensinkään riitä tuollaiseen tehtävään.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitusneuvottelut näyttävät olevan ilmiö itsessään. Ainakin kaikille osallistujille:
”Paineet kasvavat Säätytalolla – neuvotteluprosessia arvostellaan käsittämättömäksi: ”Rinne omien neuvottelujensa suurin sabotööri””
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006114592.html
”Hallitusneuvotteluja uhkaa tänään kriisi – ”Tunnelma on absurdi””
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006114173.html
Ilmiöitä kai nämäkin, osallistujat pitivät Rinteen hengennostatusesitystä lähinnä kornina:
Draamakohtaukset lähestyvät Säätytalolla – Rinne huudatti neuvottelijoita: ”Halutaanko me tästä hallitus?”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fd202c5b-241…
Antin omakaan pokka ei enää pidä ilmiön äärellä:
”Neuvottelupaineet alkavat näkyä, Rinne hiiltyi toimittajalle – ”Mistä te tiedätte, että on deadline kello 22?””
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115030.html
Demarit vievät neuvotteluja eteenpäin, kukaan ei enää ymmärrä, mihin?
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmiö” sinänsä on laaduton ja miinustasoinen pahoinvointi-Suomen vanhus”hoito” ja -”huolto”. Se on ”tuloksellista”, ”ilmiöbudjetoitua” ja ”vaikuttavaa”. Vanhukset ovat laitoksissa aliravittuja palkollisten ”hoivassa”. Tämä ”politiikkajohdonmukaisuus” nopeuttaa ”hoitoprosessia”, kun uhrit kituvat vain lyhyen aikaa ennen kuolemaansa: noutaja saapuu nälkiintyneille. Vanhus”hoito” on näin ”päämääräistetty”, ”yhdenmukaistettu” ja ”poikkihallinnollistettu” äärimmilleen, kun kunnan palkkaamat vanhusasioitten byrokraatit tarkastavat montako kertaa päivässä palkaton, vanha ja raihnainen omaishoitaja antaa valmistamaansa ruokaa potilaalle – hän joka ei ehdi ulos ovesta kuin kerran viikossa maitokauppaan. Samalla palkolliset kaltoinkohtelevat vanhuksia laitoksissa, yrittäjät ja muut rahastavat vanhuksia ylihinnoitelluilla ja pakkomyydyillä ”palveluilla”, ja jälkikasvu hakee eläkkeen käyttöönsä heti maksupäivänä. Ketä vallanpitäjä säälii? Tietysti palkollisia, joille luvataan palkankorotuksia, voivathan he äänestää… Palkolliset haukkuvat olojaan ja hoidokkejaan ja saavat siitä päänsilitystä. Omaishoitaja ei puhu potilaasta pahaa eikä liioin saa keneltäkään bonuksia – ainoastaan yrmintää ja väheksyntää.
Vanhuksien asuminen kotona on eduskunnan päättämä säästötoimi, jolla rahaa siirretään vanhuksilta nuoremmille.
http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmiö = aurinko kulkee taivaan poikki (eli aurinko kiertää maapalloa)
Ilmiö = (Platonin) luolan suulta pilkistää siivu maisemaa.
Tyhjänpäiväistä ja harhauttavaa sanahelinää on joka paikka täys, Sitrat, Säätytalot, akatemiat, tieteet, yliopistot, politiikat, puolueet.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmiömäinen ilme ilmensi ilmennyttä ilmiön ilmenemisen ilmeistä sattumanvaraisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Nimittäisin näitä ilmiöpöytiä rupattelutuokioiksi. Luovuus, joka niissä kukoistaa on luettavissa kunkin puolueen puolueohjelmasta.
Ilmoita asiaton viesti