Hallitusohjelmaa valmistellaan ilmiöpohjaisesti

Hallitusohjelmaa rakennetaan tällä kertaa eri tavoin kuin ennen. Asioista neuvotellaan ilmiöpöydissä, jotka on muodostettu kestävän kehityksen osa-alueiden ympärille. Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ilmiöpöytien aiheina ovat muun muassa hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi, Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.  

Perinteisesti hallitusneuvottelut on käyty eri ministeriöiden vastuualueiden ympärillä. Ilmiöpohjaisuutta visioi ja ehdotti tulevaisuusvaliokunta viime kaudella useammissa mietinnöissään ja lausunnoissaan. Ilmiöpohjaisuus ohjaa hallinto- ja ministeriörajojen ylittämiseen. Monet asiat kuuluvat useamman ministeriön toimivaltaan ja siksi asioiden hyvin hoitaminen vaatii yhdessä tekemistä. Ilman yhdessä tekemistä politiikkajohdonmukaisuus helposti kärsii.

Politiikkajohdonmukaisuudella on esimerkiksi suuri merkitys Kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutumiselle ja vaikuttavuudelle. Agenda2030 toimenpideohjelman toteutuminen edellyttää toimenpiteitä jokaisella hallinnonalalla ja asia on huomioitava jokaisessa lakiesityksessä. Näin ei valitettavasti viime kaudella tapahtunut. Hallituksen viimeisessä talousarviossa parannettiin ja yhtenäistettiin pääluokkien tekstejä siitä, miten kullakin hallinnonalalla edistetään Agenda2030-toimenpideohjelman painopisteitä. Uutena elementtinä sisällytettiin talousarvion yleisperusteisiin erillinen luku kestävästä kehityksestä. Ideana oli, että Ilmiöpohjaisesti seurataan esimerkiksi määrärahoja, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta.

Tulevaisuusvaliokunta korosti, että tämä oli hyvä alku, mutta jatkossa ilmiöpohjaisesti on tarkasteltava myös hyvinvointitalouden piiriin kuuluvia ilmiöitä, koska siellä ilmiöpohjaiselle tarkastelulle on erityisen suuri merkitys.

Tulevaisuusvaliokunta ehdotti, että ilmiöpohjaista budjetointia kokeillaan ensin jonkin Suomelle tärkeän kestävän hyvinvoinnin teeman sisällä. Sopivia ilmiöitä löytyisi muun muassa lasten ja nuorten palveluista, ikäihmisten palveluista tai eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisestä. Näiden asioiden hoitaminen vaatii erityisesti poikkihallinnollisuutta. Ilmiöpohjaisessa budjetoinnissa tärkeäksi koetun ilmiön hoitamiseen budjetoidaan erillinen määräraha ja toimintaa ohjataan yli perinteisten ministeriörajojen. Tämän kaltaisen budjetoinnin kehittäminen edellyttää valtionhallinnolta myös kulttuurin muutosta ja uusia poikkisektoraalisen johtamisen innovaatioita.

Erityistä huomiota ilmiöpohjaisessa budjetoinnissa ja myös muissa mahdollisissa kokeiluissa on kiinnitettävä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaan, jotta kokeiluista saatava oppi kumuloituu hyväksi ja uudistuvaksi hallinnoksi. Parhaimmillaan asioiden ilmiöpohjainen tarkastelu ja budjetointi tukevat politiikkajohdonmukaisuutta ja edistävät kokonaisuuden hallintaa monimutkaisessa ja pirstaleisessa toimintaympäristössä.

Ilmiöpohjaisuus on tuonut hallitusneuvotteluihin uuden ja erilaisen tavan hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä. Toivottavasti hallitusohjelmaan saadaan kirjattua myös ilmiöpohjaisen budjetoinnin kokeiluja.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu