MerjaMäkisalo-Ropponen

Terveen ja hyvinvoivan työyhteisön viisi kovaa ällää

Kirsi Kunnaksen loru ’Mistä pienet tytöt on tehty’, on useimmille tuttu. Tässä kirjoituksessa pohdin mistä terve työyhteisö on tehty? Pitkä kokemus työyhteisöjen kouluttajana ja valmentajana saa minut väittämään, terve työyhteisö on tehty luottamuksesta, luovuudesta, leikkimielisyydestä, liikkeestä ja levosta. Lisäksi tarvitaan runsaasti avointa keskustelukulttuuria sekä itsensä johtamisen ja yhdessä tekemisen taitoja. Terveys on abstrakti käsite, joten täysin tervettä työyhteisöä ei olekaan, eikä mikään työyhteisö ole koskaan valmis. Asioista keskustelemalla voidaan kuitenkin jokaisen työyhteisön terveyttä ylläpitää ja parantaa.

Terve työyhteisö rakennetaan luottamuksen kivijalalle. Sen varaan rakentuu avoin ja oppiva keskustelukulttuuri ja joustava yhdessä tekeminen. Luottamuksella tarkoitetaan toimijoiden turvallisuudentunnetta sen suhteen, kukaan ei toimi tai käyttäydy toisen etua tai persoonaa loukaten. Ilman luottamusta työyhteisön jäsenet eivät tuo esille näkemyksiään tai osaamistaan yhteisön hyväksi. Luottamus ja sitoutuminen ovat kytköksissä toisiinsa. Sitoutunut toiminta vahvistaa luottamusta tulevaan sitoutumiseen, ja luottamus puolestaan edistää sitoutumista.

Luovuus on kykyä nähdä mahdollisuuksien maailmaan ja sen vastakohtana on "meillä on aina tehty näin" – ajattelu, johon usein liittyy tasapäistämisen vaatimukset. (Kaikkien on tehtävä asioita saman verran ja samalla tavalla.) Paikalleen jähmettynyt, tasapäistävä organisaatio näivettyy muutoksen myllerryksessä. Luovuus pääsee kukoistamaan työyhteisössä, jossa myönteinen erilaisuus - tiedot, taidot ja valmiudet - nähdään rikkautena, ei uhkana. Hyvinvoivassa työyhteisössä tällaista erilaisuutta arvostetaan ja jalostetaan.

Leikkimielisyys ja jopa löysäpäisyys ovat luovuuden edellytyksiä. Tämä tarkoittaa myös virheiden sietämistä ja niistä oppimista. Terveessä työyhteisössä on oivallettu, että "parempi tehdä virheitä ja epäonnistua kuin virheiden pelossa olla tekemättä mitään". Leikkimielisyys ja löysäpäisyys käynnistävät luovia ja innovatiivisia ajatuksia ja prosesseja. Löysäpäisyyden vastakohtana on tiukkapipoisuus, joka tarkoittaa epäonnistumisten kritisointia ja syyllisen etsimistä. ("Kuka tämän on tehnyt?" Kenen idea tämä oli?"). Tiukkapipoisessa työyhteisössä katoaa nopeasti luovuus ja työn ilo, koska kaikkeen uuden kokeiluun liittyy myös epäonnistumisen mahdollisuus.

Liike tarkoittaa sen ymmärtämistä, että koko työyhteisö on samassa veneessä. Yhteiseen päämäärään ja tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien soutamista samaan suuntaan. Vauhti ei ole niin tärkeää kuin suunta.  Jos joku vaikeuttaa omalla toiminnallaan samaan suuntaan soutamista eli ei sitoudu yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin, on kipparin puututtava asiaan.

Levolla on terveessä työyhteisössä kaksi merkitystä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu jokaiselle työntekijälle, vaikka johtajilla, työsuojelulla ja työterveydenhuollolla on siinä oma merkittävä roolinsa. Vain hyvinvoiva työntekijä voi tehdä laadukasta työtä. Toiseksi lepo korostaa yhdessä tekemisen merkitystä sekä toinen toistensa auttamista ja tukemista. Terveessä työyhteisössä ei ketään jätetä yksin, vaan siellä toimii vertaistuki, jonka voi arjessa kokea voimaa antavana elementtinä.

Edellä mainituille terveen työyhteisön aineksilla ei ole merkitystä, ellei työyhteisössä ole avointa, oppivaa vuorovaikutusta. Perussääntö on se, että kaikkien tulee kyetä keskustelemaan kaikkien kanssa työasioista toinen toistansa kunnioittaen. Rehellisyys ei tarkoita sitä, että kenellekään olisi oikeutta loukata puheillaan toisia. Valitettavasti liian monessa työyhteisössä epäasiallista käyttäytymistä katsotaan sormien läpi. Tämä johtaa vähitellen vaikeista asioista vaikenemiseen ja niiden "maton alle lakaisemiseen." 

Vain itseään voi muuttaa ja sen takia itsensä johtamiseen kykenevät tytöntekijät ovat olennainen osa tervettä työyhteisöä.  Jokainen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään työyhteisön ilmapiiriin. Itsensä johtaja uskaltaa miettiä mitä minä voin muuttaa omassa toiminnassani, jotta työyhteisöni toimisi vieläkin paremmin?

Johtajien vastuulla on kokonaisuuksien hallinta. Heidän tehtävänsä on huolehtia, että työyhteisössä on riittäviä valmiuksia ja työkaluja terveen työyhteisön ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

TtT, työyhteisökouluttaja, kansanedustaja (sd)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset