MerjaMäkisalo-Ropponen

Tavoitteena lapsiystävällinen Suomi

Sosialidemokraattien talouspoliittinen linja korostaa yhteiskunnallisten investointien merkitystä. Kyse on siitä, että investoinnit hyvinvointiin, koulutukseen ja sivistykseen vahvistavat yhteiskunnan rakenteita ja taloudellista toimeliaisuutta. Se on perusedellytys korkealle työllisyydelle ja yhteiskunnan eheydelle. Ne ovat puolestaan välttämättömiä edellytyksiä julkisen talouden kestävyydelle: julkinen talous on vahva, kun työllisyys on korkea ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisen kustannukset pysyvät alhaisina. Nykyiseltä hallitukselta puuttuu tällainen tulevaisuuteen katsova näkökulma.

 

Monet nykyhallituksen säästöpäätökset ovat kohdistuneet lapsiin ja nuoriin. Hallitus on esimerkiksi kasvattanut päivähoidon ryhmäkokoja ja rajannut kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta niin, ettei työttömien lapsilla ole samoja oikeuksia kuin työssäkäyvien. Myös lapsiperheköyhyys on kasvanut ja Suomessa on tällä hetkellä 110 000 köyhyydessä elävää lasta. Lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona. Lapsen elämässä köyhyys ei ole vain vähävaraisuutta - se on ulkopuolisuutta ja herkästi periytyvää huono-osaisuuden kierrettä. Köyhyyden kokemuksilla on vahingolliset vaikutukset lapsen tunne-elämän kehitykselle ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden puutteen ja leimautumiseen pelon takia. Selvitysten mukaan köyhien perheiden lapsia esimerkiksi kiusataan enemmän kuin muita.

 

Hallitus lupasi toimintansa alussa tehdä lapsivaikutusten arviointia, mutta kokonaisvaltainen lapsivaikutusten arviointi osana lakiesityksiä puuttuu edelleen. Se olisi ollut tarpeen, jotta olisi voitu estää lapsiperheiden arkeen kohdistuvien heikennysten kasautuminen. Nyt niin perheiden taloudellinen tilanne kuin palvelujen saatavuus ja tavoitettavuus ovat heikentyneet.

 

Hallituksen päätöksistä huolimatta kunnissa voidaan kuitenkin tehdä monia lapsiystävällisiä tekoja, jos kuntapäättäjien asenne on oikea. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia edistämään lasten oikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä mallia toteuttaa jo 15 kuntaa.

 

Mallissa mukana olevat kunnat sitoutuvat kehittämistyöhön lapsen parhaaksi. Työ alkaa tilannekartoituksesta, jossa arvioidaan, miten hyvin lapsiystävällisyys toteutuu kunnassa. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kehitystyön tuloksena kunnalla on mahdollisuus saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus. Tunnustus ei kuitenkaan ole pääasia, vaan prosessi, jonka aikana katseet käännetään lasten oikeuksien toteutumiseen. Kaikkein tärkeintä on asenteiden muutos!

 

Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointimme!

 

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset